Kuistille eristettä, helmipaneelia ja vinyylilankkua

Kevään ja kesän aikana kuistilta on revitty pois gyproc-seinät ja haltex-katot. Eristeeksi on laitettu polyuretaanilevyä ja kattoon kaikkein päällimmäiseksi myös villapurua. 

Pintoihin laitettiin tavallista- ja helmipaneelia. Uudet kaapit kokosin vanhoista 50-luvun laakaovista. Lattiaan vinyylilankkua. Vinyylilankun valinta oli vaikeaa, kun mieleistä puukuviota ei löytynyt. Lopulta päädyimme valitsemaan jotain muuta - kun kerran ei ole puuta, ei sen ole pakko siltä näyttää.

Olemme tyytyväisiä - kunhan saadaan siivottua ja sisustettua.

Projektin työläin kohta oli lopulta lattian tasoittaminen. Vanhan laminaatin alta paljastui kierot lattialevyt, joita ei enää saanut eristeillä paksunnettujen seinien alta helposti poiskaan. Päädyin tekemään itsetasoittuvalla tasoitteella. Itsetasoittuva on vähän liioiteltu termi.

Neuvoni on, että kannattaa tasoittaa heti reilulla kerroksella - silloin painovoima toimii ja massa tasoittuu. Jos nuukailee, joutuu tekemään uudestaan ja uudestaan... Silloin voi lopulta joutua korottamaan enemmän kuin jos olisi kerralla tehnyt oikein.

Kuvassa reippaasti primeria - sen avulla näki selvästi, ettei ensimmäinen kerros tasoitetta riittänyt.

Vanhat laakaovet saivat uuden elämän. Maalaus onnistui yllättävän hyvin laadukkaalla pensselillä. Seinissä ja kaapinovissa oli käytössä Colorian Hirsi- ja paneelimaali, sävynä Teknoksen lappusista löytynyt "Dimma på havet, T1772"

Sähkökaappi katoaa nyt nätisti seinäpintaan.

Vilp hajosi – uusi tilalle ja ilp yläkertaan

Vanhan Ultimaten 9000-sarjan vesi-ilmalämpöpumppu hyytyi talven pakkasiin. Uusi projekti on jo käynnissä. Asennus tapahtuu kesällä.

Samalla päätin ostaa yläkertaan ilmalämpöpumpun. Sen sai nopeasti paikalleen tuottamaan halvempaa lämpöä pakkasille – ja ennen kaikkea viileää kesähelteille.

Malliksi tuli Gree Console 35. Lattialla seisova malli. Yläkerrassa on vinoja lappeita, tämä tuntui  mahtuvan sinne luontevimmin.

Päivitän tähän kuvaa kun saan otettua.

Ulkoportaat painekyllästetystä puusta: Valmis

Tämän kesän suurprojekti on valmis. Viimeinen askelma metalliralleineen on tehty ja saatu paikalleen.
Noiden tekeminen oli melkoista virittelyä muuhun projektiin verrattuna, koska ne eivät ole osa portaiden runkoa. Näin ne on kuitenkin helppo nostaa pois esimerkiksi kivien lakaisua varten.

Projektin aiemmat vaiheet voit lukea alta tai klikkaamalla otsikkoja: 

Ulkoportaat vanhaan taloon

Ulkoportaat vanhaat taloon II

Ulkoportaat vanhaat taloon II

Portaat eivät suinkaan ole valmiit. Omaan silmääni hyvän näköisissä ulkoportaissa on myös matala alaporras. Siihen on upotettu metalliritilä tai jalkaralli, johon pahimmat kurat voi kopistaa.

Ennen tämän portaan rakentamista on kuiteenkin mietittävä portaan alusta, jonka päälle ralli rakennetaan. Meidän tapauksessamme tarkoitusta varten tehtiin tukeva kiveys.

Lähimpänä porrasta on edullista betonikiveä, joka tulee jäämään alimman askelman alle. Uloin kehä on vaaleaa graniittia ja sisällä tummaa kiveä.

Meillä on ollut jo pidempään tontin nurkalla pino kiviä, jotka ovat odottaneet sopivaa käyttöä. Tuollainen mittatarkka yli 10 cm paksu tumma kivi olisi kallista, mutta kun on Sulo Vilenin sielu, niin joskus vastaan tulee hyviä mahdollisuuksia...

Kivien ladonta oli lopulta melkoista tetristä, jotta sain ne riittämään. Vain yksi kivi jäi varastoon.

Tarkkasilmäinen löytää ladonnassa myös yhden virheen, jonka kävin kuvan ottamisen jälkeen korjaamassa.

Lopuksi levitin mustaa hieno hiekkaa ja jyräsi tärylätkällä päältä. Jäljellä tässä projektissa on alin askelma (sekä pihan siivous).

Seuraa sivua tonttijatalo.fi

Ulkoportaat vanhaan taloon

Talon vanhat sementtiportaat olivat liian jyrkät – ja kallellaan. Onneksi ne olivat niin kaukana rakenteista, ettei vanhoille taloille tyypillistä riskirakennetta muodostunut.

Useamman vuoden pähkäilyn jälkeen päätin tarttua toimeen ja tehdä uudet.

Kuva lähtötilanteesta ohessa.

Ensiksi, mitä tehdä vanhoille? Sementti oli sen verran kovaa ja pois kuljettaminen niin kallista, että päätin jättää vanhat portaat paikalleen. Siinä olisi uusille portaille alusta, joka ei varmasti anna periksi. 

Ostin kymmenen tonnin tunkin ja oikaisin vanhat portaat.Tietenkin portaat kannattaisi myös koota niin, että uudeleentunkkaus on mahdollista.

Porrasasia on ollut pitkään mietinnässä siksi, etten ole saanut päätettyä millaiset tekisin. Vaihtoehtoja oli käytännössä kolme.

1) Samanlaiset kuin entiset, mutta hieman loivemmat.

2) Kahteen suuntaan aukeavat. Eli yhdella 90 asteen kulmalla. Tällaiset olin jo tehnyt kerran aiemmin.

3) Kolmeen suuntaan aukeavat. 

Kuten alla olevista kuvista näkyy, valitsin vaikeimman vaihtoehdon (3).

Vaihe 1. Ensin porraselementit kahteen suuntaan. Yhden noista tein itse, mutta sitten laiskuus voitti –loput reisipuut ostin Starkista. Muistakin rautakaupoista saa suunnilleen samanlaisia. (Bauhaus, K-rauta jne..)

Kannattaa kuitenkin katsoa, että portaiden nousu on sellainen, josta pitää. Jos oma ulko-oveni olisi matalammalla, olisin rakentanut loivemmat portaat. (Aiheesta on olemassa yksinkertaisia laskukaavojakin. Minun tapauksessani valmiselementti oli kuitenkin toimiva.)

Tässä vaiheessa oleellista on huomata, että portaiden 45 asteen kulma ei suinkaan tule noihin kohtiin, joissa nyt ovat sisemmät reisipuput. Kulmaa varten on tehtävä uusi elementti, kuten alla näkyy.

Vaihe 2. Kolmas suunta. Tämä on kenties koko projektin hankalin osuus. Ensinnäkin jouduin käyttämään luovuutta porraselementtien yläreunassa, koska jouduin kiinnittämään ne vanhaan sementtiportaaseen. Toisaalta asennon oli oltava juuri oikea ja myös kulman oli tasan 45 astetta (22,5+22,5).

Näitä kulmaelementtejä et voi ostaa valmiina, koska "vinossa" olevat askelmat ovat pidempiä. Ensimmäisen kerran lukion jälkeen jouduin miettimään pythagorasta ja neliöjuuria... Lopulta yksinkertaisinta oli asetella lautoja valmiille porraselementeille ja sommitella kulmapalat niiden mukaan.

Vaihe 3. Valmista porrasta. Tämän jälkeen ryhdyin siis kokoamaan portaita. Hyvä jiirisirkkeli on tässä työssä kullan arvoinen. (Minulla oli aika huono.)

Tässä vaiheessa huomasin, että lautojen väliin jäisi joko tosi iso tai lähes olematon rako. Tämän olisi toki voinut selvittää aiemminkin. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon ja luotan siihen, että kuivuessaan puu kutistuu aavistuksen. (Edit. Näin myös kävi parin helleviikon kuluessa.)

Toinen huomio. Pääset helpommalla, jos teet pystylaudan kahdesta laudasta yhden leveän sijaan. Kahden laudan väliin jäävä rako antaa tilaa pienille fiksailuille, eikä esimerkiksi höylää tarvita.

Vaihe 4. Ylätaso. Tällaisia portaita tehdessä on syytä pitää mielessä alusta alkaen. Ettei esimerkiksi tuo portaiden keskimmäinen sivu pääty heti portaiden yläreunassa.Silloin alaspäin tullessa ensimmäinen askel olisi käyttökelvoton – ja toisaalta ylös noustessa askelmat ikään kuin loppuisivat kesken.

Tämä aiheuttaa pohdintaa myös ylätason tukirakenteisiin. Itse toteutin ylätason alla olevalla tavalla, kaksi reunimmaista lautaa seuraavat portaita. Keskimmäiset ovat suoraan oikealta vasemmalle.

Jätämme projektin tässä vaiheessa tähän – portaista puuttuu vielä alin matala porras, jollainen minun mielestäni kuuluu ulkoportaisiin aina laittaa. Alaportaaseen asennamme todennäköisesti myös rautarallit.

Ennen sitä teen kuitenkin kiveyksen. Siitä seuraavassa jaksossa. 

Aidan suunnittelu, muokkaus ja maalaus

Ennen ja jälkeen. Laitettiin maalia aitaan ja samalla päivitettiin rakennetta ja ulkonäköä vähän tukevammaksi.

Nauloja kuuluu. Julmetun hidasta hommaa. 

Maalina on samaa Virtasen 4 öljyn maalia kuin talossakin. Harkitsimssme myös tummempaan sävyyn siirtymistä, se ei olisi niin herkkä likaantumaan.  Olisi kuitenkin ollut vielä työläämpää yrittää saada kaikki peittoon. 

Ja jotenkin talon väri on rauhallinen ja varma valinta. 

Siksi pelkkä päälylauta tummana. 

Koivu kaatui

Muutaman vuoden jahkailun päätimme kaataa portin pielessä kasvaneen noin satavuotiaan koivun. Löysimme porukan, joka hoiti homman tehokkaasti ja siististi.

Puhe oli, että hintaan kuuluu rungon pätkiminen klapimittaan. Mutta kun paikalla oli useampi moottorisaha, samaa vauhtia menivät myös oksat. Maailmassa onkin ihan tarpeeksi työmiehiä, jotka katsovat kädet taskussa, kun yksi kiipeää puuhun...