Olen kirjoittanut muutamaan otteeseen huonekohtaisesta ilmanvaihdosta. Tämä postaus on kokooma näistä kahdesta kirjoituksesta ja niiden lukuisista päivityksistä. Lisäksi poistin muutaman eksoottisen vaihtoehdon.
Aloitetaan. Olen pohtinut nyt jo jonkin aikaa ilmanvaihtoa ja lämmöntalteenottoa (lto). Tällä hetkellä talossa on painovoimainen ilmanvaihto, jota olen tehostanut tekemällä uuden korvausilmaventtiilin makuuhuoneen seinään ja laittamalla vessan ilmanvaihtokanavaan Pax Passad 30 -puhaltimen. Yläkerran makkareiden venttileissä on Velcon suodattimet. Toisessa yläkerran makuuhuoneessa on myös poisto katolle, toisesessa ei.
Aika ajoin tuntuu, ettei tämä riitä. Aamulla ilma on yläkerrassa raskas. Mitä sitten kannattaisi tehdä? Yksinkertaisinta olisi tehdä toiseenkin makuuhuoneeseen poistoilmakanava ja korvata Pax Passad oikealla huippuimurilla. Ikävä samalla tulee myös lisättyä lämpöhävikkiä.
Siksi olen harkinnut jonkinlaista lto-ratkaisua. Vaihtoehtoja on muutamia:
Ensimmäisen vaihtoehdon puolesta puhuu se, että minulla on välikatossa jo kaksi läpivientiä ja yksi putki katolle - homma olisi siis jo alussa. Ja myöhemmin järjestelmää voisi laajentaa. Laitteiden hinnatkin alkavat noin viidestä sadasta, jos ei Enerventin suhteellisen kallista LTR-3:sta halua.
Toisaalta laite täytyisi eristää kylmää vastaan, sitä olisi huollettava välikatossa ja mitä hintaan tulee, tämän kaltaisilla projekteilla on taipumus karata käsistä.
Huonekohtainen ilmanvaihto olisi yksinkertainen ratkaisu. Säästyisin tuskastusttavalta putkien koteloinneilta ja/tai seinien ja katon purkamisilta. Vaihtoehtoja on useita.
Pienemmät sisään&ulos-tekniikalla:
Etuna isoihin mötiköihin on koon lisäksi se, että seinään tarvitaan vain yksi reikä. Samalla haittapuolena on huoneen sisäinen paineenvaihtelu. Periaatteessa tämä paineen nousu voisi työntää kosteaa ilmaa rakenteisiin - erityisesti, jos tilassa on useampia laitteita.
Tätä ongelmaa osa valmistajista ratkoo synkronisoimalla toisen laiteen hengitäämään sisäänpäin silloin kuin toisen huoneen laite puhaltaa ulos. Tällöin tulee avata ilmanvaihto huoneiden välillä esimerkiksi poistamalla kynnykset.
Sinänsä tuo sisään&ulos-hengitystekniikka on koeteltua teknologiaa - käsittääkseni sillä lailla on rakennettu ennen isojakin ilmanvaihtoja. Esitelläänpä siis hengittelijät.
5. Marley Raitisilma-lämmönvaihdin on uusi tuote Suomessa. Usein tämän tyyppiset alkavat pykimään pakkasella kondenssin vuoksi, mutta valmistaja vakuuttaa, ettei ongelmia ole. Kaksi laitetta sykronisoidaan radioyhteydellä. Hyötysuhde valmistajan mukaan n 80% (Video jutun alussa.)
1. Ilmanvaihtokone lämmöntalteenotolla vintille tai kellariin ja putket ympäri taloa.
2. Huonekohtainen lämmöntalteenotto nykyistä painovoimaista ilmanvaihtoa vahvistamaan.
2. Huonekohtainen lämmöntalteenotto nykyistä painovoimaista ilmanvaihtoa vahvistamaan.
3. Poistoilmalämpöpumppu
Poistoilmalämpöpumppu on kallis ja siitä kuulee (hyvien kokemusten lisäksi) paljon huonoja kokemuksia. Lisäksi siinäkin joudutaan vetämään poistoilmanvaihtokanavistoa sekä muuta lvi-tekniikkaa. Kyseisessä järjestelmässähän lämpö otetaan ilmasta ja siirretään veteen, jolla lämmitetään taloa. Voisin harkita tätä ratkaisua, jos talossa ei olisi vesi-ilmalämpöpumppua.
Poistoilmalämpöpumppu on kallis ja siitä kuulee (hyvien kokemusten lisäksi) paljon huonoja kokemuksia. Lisäksi siinäkin joudutaan vetämään poistoilmanvaihtokanavistoa sekä muuta lvi-tekniikkaa. Kyseisessä järjestelmässähän lämpö otetaan ilmasta ja siirretään veteen, jolla lämmitetään taloa. Voisin harkita tätä ratkaisua, jos talossa ei olisi vesi-ilmalämpöpumppua.
Omalla kohdallani vaihtoehtona on siis ison ilmanvaihtolaitteen asentaminen välikatolle ja kanavien veto ainakin ensivaiheessa vain yläkertaan - tai sitten erilliset huonekohtaiset lämmöntalteentottolaitteet.
Ensimmäisen vaihtoehdon puolesta puhuu se, että minulla on välikatossa jo kaksi läpivientiä ja yksi putki katolle - homma olisi siis jo alussa. Ja myöhemmin järjestelmää voisi laajentaa. Laitteiden hinnatkin alkavat noin viidestä sadasta, jos ei Enerventin suhteellisen kallista LTR-3:sta halua.
Toisaalta laite täytyisi eristää kylmää vastaan, sitä olisi huollettava välikatossa ja mitä hintaan tulee, tämän kaltaisilla projekteilla on taipumus karata käsistä.
Huonekohtainen ilmanvaihto olisi yksinkertainen ratkaisu. Säästyisin tuskastusttavalta putkien koteloinneilta ja/tai seinien ja katon purkamisilta. Vaihtoehtoja on useita.
HUOM! Muutaman vuoden välein tehtävä seuranta osoittaa, että suuri osa tuotteista on markkinoilla vain käymässä. Tämä puoltaa tunnettujen valmistajien tuotteita. Toisaalta myös esimerkiksi PAXin Mistral näyttää kadonneen markkinoilta, vaikka kyseessä on suuri valmistaja.
Isot mötikät:
1. Mitsubishi Lossnay VL-100U5 ilmalämpöpumppua on Suomessa myyty jo useita vuosia. Uusi versio ei ole pahan näköinenkään, mutta en silti tiedä haluako katsella tuota mankelia makuuhuoneen seinällä.
Isot mötikät:
1. Mitsubishi Lossnay VL-100U5 ilmalämpöpumppua on Suomessa myyty jo useita vuosia. Uusi versio ei ole pahan näköinenkään, mutta en silti tiedä haluako katsella tuota mankelia makuuhuoneen seinällä.
Hinta: 400-500 euroa, 2 x 75mm reikää
2. Alternative Meltem WRG. Isohan tuokin on, ellei sitä upotan sinään.
Hinta: ei löytynyt, 2 reikää, halkaisijasta ei tietoa
Useimmat pienikokoiset laitteet perustuvat sisään ja ulos "hengitykseen. Eli laite työntää ulos huoneilmaa ja varaa samalla siitä lämpöä samalla pieneen kennoon. Tämän jälkeen laitteen moottori kääntää pyörimissuuntaansa ja se alkaa vetää kylmää ilmaa sisään. Samalla lämpö siirtyy kennosta sisään tulevaan ilmaan.
Etuna isoihin mötiköihin on koon lisäksi se, että seinään tarvitaan vain yksi reikä. Samalla haittapuolena on huoneen sisäinen paineenvaihtelu. Periaatteessa tämä paineen nousu voisi työntää kosteaa ilmaa rakenteisiin - erityisesti, jos tilassa on useampia laitteita.
Tätä ongelmaa osa valmistajista ratkoo synkronisoimalla toisen laiteen hengitäämään sisäänpäin silloin kuin toisen huoneen laite puhaltaa ulos. Tällöin tulee avata ilmanvaihto huoneiden välillä esimerkiksi poistamalla kynnykset.
Sinänsä tuo sisään&ulos-hengitystekniikka on koeteltua teknologiaa - käsittääkseni sillä lailla on rakennettu ennen isojakin ilmanvaihtoja. Esitelläänpä siis hengittelijät.
4. Airsec 50 HR, Airsec Airsec 50C HR. Varsinkin vanhempi malli näyttää siistiltä. Kaksi laitetta synkronisoidaan johdolla. LTO:n hyötysuhde valmistajan mukaan 91%, käyttölämpötila -20-50. Päivitys: Tarkista, onko tuote enää markkinoilla.
5. Marley Raitisilma-lämmönvaihdin on uusi tuote Suomessa. Usein tämän tyyppiset alkavat pykimään pakkasella kondenssin vuoksi, mutta valmistaja vakuuttaa, ettei ongelmia ole. Kaksi laitetta sykronisoidaan radioyhteydellä. Hyötysuhde valmistajan mukaan n 80% (Video jutun alussa.)
6. Pax Mistral on tutun brändin versio samasta aiheesta. Tässäkin tapauksessa synkronisaatio tapahtuu käsittääkseni langalla. LTO-hyötysuhde 80%. Käyttölämpötilan suhteen lupaava: -25-50 astetta.
Eikä tässä vielä kaikki
7. HeatSava -laitteessa homma hoidetaan hieman toisin. Laite ei hengitä, vaan ilmaa liikuu sisään ja ulos jatkuvasti. Eli synkronisoinnista ei tarvitse kantaa huolta. Tekniikka on monimutkaisempi, mikä usein tarkottaa vika-alttiutta. Toisaalta tasapainoinen ilmankulku vaikuttaa lupaavalta. Lisäksi, tämä on ainut laite, joka sopisi suoraan olemassa olevaan tuloilmakanavaani. Lto-hyötysuhde 75%. Laitteessa on jäätymisen suojaus. (Mikä saattaa tarkoittaa, että laite lopettaa toimintansa määrätyn läpötilan jälkeen.)
Päivitys:
8. Huomasin juuri, että Ilmastointitekniikka.com on alkanut markkinoimaan HeatSavan kaltaista AeraSmart-laitetta. Tämäkin menee suoraan pienempään ilmanvaihtoaukkoon, mikä on ehdottomasti hyvä asia. www.ilmastointitekniikka.com/ajankohtaista
9. Nyt myös laajasti saatavilla oleva Mitsubishi Lossnay -mallisto on saanut pienemmän mallin. Tämä VL-50 malli perustuu myös jatkuvaan sisään ja ulos -virtaukseen. Etuna on se, että reikiä ei tarvita kuin yksi aiemman kahden sijaan. Toisaalta laite on hieman tehottomampi, eli soveltuu valmistajan mukaan mm. makuuhuonesiin.
10. Saatavilla on myös HRU-WALL-100-25. Se vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin tuotteet 4-6.
Lopuksi
Vähän virityksiltähän noista laitteista moni tuntuu. Vähän ajatuttaa, että löytyykö laitteille jatkossa varaosia, suodattimia, moottoreita jne... Työtä on tietysti myös siinä, että tässä mallissa yhden keskitetyn järjestelmän sijasta on huolehdittava monesta laitteesta. Toisaalta moni valmistaja lupaa viiden vuoden takuun - ja esimerkiksi Paxin mukaantulo kertoo, ettei tämä teknologia vain kummallinen erikoisuus.
Puuttuuko joku listalta? Oletko oman ratkaisusi jo asentanut? Kommentoi!
Eikä tässä vielä kaikki
7. HeatSava -laitteessa homma hoidetaan hieman toisin. Laite ei hengitä, vaan ilmaa liikuu sisään ja ulos jatkuvasti. Eli synkronisoinnista ei tarvitse kantaa huolta. Tekniikka on monimutkaisempi, mikä usein tarkottaa vika-alttiutta. Toisaalta tasapainoinen ilmankulku vaikuttaa lupaavalta. Lisäksi, tämä on ainut laite, joka sopisi suoraan olemassa olevaan tuloilmakanavaani. Lto-hyötysuhde 75%. Laitteessa on jäätymisen suojaus. (Mikä saattaa tarkoittaa, että laite lopettaa toimintansa määrätyn läpötilan jälkeen.)
Päivitys:
8. Huomasin juuri, että Ilmastointitekniikka.com on alkanut markkinoimaan HeatSavan kaltaista AeraSmart-laitetta. Tämäkin menee suoraan pienempään ilmanvaihtoaukkoon, mikä on ehdottomasti hyvä asia. www.ilmastointitekniikka.com/ajankohtaista
9. Nyt myös laajasti saatavilla oleva Mitsubishi Lossnay -mallisto on saanut pienemmän mallin. Tämä VL-50 malli perustuu myös jatkuvaan sisään ja ulos -virtaukseen. Etuna on se, että reikiä ei tarvita kuin yksi aiemman kahden sijaan. Toisaalta laite on hieman tehottomampi, eli soveltuu valmistajan mukaan mm. makuuhuonesiin.
10. Saatavilla on myös HRU-WALL-100-25. Se vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin tuotteet 4-6.
Lopuksi
Vähän virityksiltähän noista laitteista moni tuntuu. Vähän ajatuttaa, että löytyykö laitteille jatkossa varaosia, suodattimia, moottoreita jne... Työtä on tietysti myös siinä, että tässä mallissa yhden keskitetyn järjestelmän sijasta on huolehdittava monesta laitteesta. Toisaalta moni valmistaja lupaa viiden vuoden takuun - ja esimerkiksi Paxin mukaantulo kertoo, ettei tämä teknologia vain kummallinen erikoisuus.
Puuttuuko joku listalta? Oletko oman ratkaisusi jo asentanut? Kommentoi!
