Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostus

Olen pohtinut pidempään painovoimaisesta ilmanvaihtoa. Vaihtaisinko lämmön talteenottoon (LTO) vai kehittäisinkö vain nykyistä setuppiani. Tässä on ensimmäinen kehitysversio, joka perustuu nykyisen ratkaisun jatkokehittämiseen.

1. Selvittääkseeni nykytilannetta ostin hiilidioksidimittarin, mallimerkinnän RH 7722. Sellaista myy esimerkiksi suomalainen Terastore, itse ostin Kiinasta ja sain vielä vähän halvemmalla. 

Laite on monipuolinen - se kalibroi itse itsensä ja kertoo hiilidioksimäärien lisäksi ilmankosteuden ja lämpötilan. Vanha kunnon RS232-liitinkin löytyy, vaikka en tiedä mitä sillä tekisin.  Omalta kannaltani mielenkiintoisinta oli se, että laitteessa on rele-ulostulo. Siis käytännössä jännitteetön on/off-kytkin. Voin määrittää hiilidioksimäärien raja-arvon, jonka jälkeen kytkin kääntyy päälle ja lisää ilmanvaihtoa.

Laitteen ohjekirja löytyy täältä.

2. Ensin harmittelin, ettei laitteen sisäisestä releestä tule virtaa, jonka voisi suoraan johtaa ulkoiseen tuulettimeen. Harmittelin sitäkin, ettei laitteella voi ohjata vahvaa virtaa. Suunnittelin jo järjestelyä, jossa kohtaisin heikkoa virtaa mittarin sisäisen kytkimen läpi releeseen, joka sitten kytkisi vahvan virran päälle ja pois. Käyttäisin siis jotain tämän kaltaista. Sitten vetelisin johtoja pitkin lattioita ja seiniä kohti ilmanvaihtoa tehostava kanavatuuletinta.... Hohhoijaa.

3.  Sitten keksin. Laitteeseen voisi kytkeä radiolähettimen, joka ohjaisi kauko-ohjattavia pistorasioita. Ja näitähän on tarjolla ihan tehdaspakkauksissa. Nexa WBT-912 on laite, jolla tavallinen seinällä oleva valokatkaisija voidaan muuttaa radiolähettimeksi.  (Tumma mötikkä ensimmäisessä kuvassa.) Oleellista on ymmärtää, että LAITE TOIMII NAPPIPARISTOLLA. Siinä voi käydä huonosti, jos johdat siihen vahvaa virtaa. Omassa käytössäni, kun mittarin rele ei edes kestä vahvaa virtaa, tämä oli juuri oikea ratkaisu.

4. Tällä radiolähettimellä voi ohjata mitä haluaa. Itse ohjaa sillä yläkerran vessan katossa olevaa kanavatuuletinta. Yksinkertaisinta olisi käyttää sitä päälle/pois-ohjaukseen, mutta päädyin virittämään vähän pidemmälle. 

Minulla oli jo valmiina Pax Passad Multi -kanavatuuletin, jonka olen asettanut jatkuvan käynnin tilaan. Laite lisää kierroksia kun se huomaa liikettä vessassa ja kiihdyttää edelleen, kun se havaitsee ilmankosteuden nousevan (tätä ei vessassa tapahdu käytännössä koskaan).

Näiden ominaisuuksien lisäksi laitteessa on mahdollisuus ulkoiselle kytkimelle, jolla sen saa manuaalisesti asetettua kovimman puhalluksen tilaan n 10 minuutiksi. Ostin siis siihen vastaanottimen Nexa 3500-2, joka nyt kytkee laitteen kovimmalle teholle aina kun makuuhuoneen hiilidioksiditaso nousee yli määritellyn pisteen. Tämä asennus kannattaa teettää ihmisellä, jolla on siihen pätevyys. MUTTA, Jos ohjaat kaukosäädöllä tavallista etäohjattavaa pistorasiaa, niin silloin järjestelmän kokoaminen ei vaadi minkäänlaista sähköalan osaamista.

Testailu on yhä kesken, mutta lopputulos vaikuttaa hyvältä. Pari huomiota kuitenkin heti kärkeen:

Ensinnäkin, mittarissa on summeri, joka päästää ikävän piippauksen kun määritelty hiilidioksidiarvo ylittyy. Todennäköisimmin tämä tapahtuu keskellä yötä. Itse avasin laitteen ruuvit ja yksinkertaisesti väänsin summerin irti piirilevyltä.

Toiseksi. Miettikää ilmanvaihdon kokonaisuutta. Jos puhallatte ilmaa ulos, niin järjestäkää korvausilma - muutoin sitä tulee lattioiden ja seinien raoista.  Jos taas puhallatte ilmaa sisään, niin silloin kasvaa riski siitä, että ylipaine työntää kosteaa ja lämmintä ilmaa rakenteisiin.

Itse pidän järkevänä ilman ulos puhaltamista.


HEI, MIKÄLI HALUAT JATKOSSA TIEDON BLOGIN PÄIVITYKSISTÄ, NIIN SEURAA MEITÄ FACEBOOKISSA.

Huonekohtainen ilmanvaihto, vaihtoehto 8

Törmäsin Ilmasointitekniikka.comin sivuilla jälleen uuteen huonekohtaiseen ilmanvaihtoratkaisuun. Päivitin vanhemman koontipostaukseni, joka löytyy täältä.

Huonekohtainen ilmanvaihto, 7, eikun 8 vaihtoehtoa

Olen kirjoittanut muutamaan otteeseen huonekohtaisesta ilmanvaihdosta. Tämä postaus on kokooma näistä kahdesta kirjoituksesta ja niiden lukuisista päivityksistä. Lisäksi poistin muutaman eksoottisen vaihtoehdon.

Aloitetaan. Olen pohtinut nyt jo jonkin aikaa ilmanvaihtoa ja lämmöntalteenottoa (lto). Tällä hetkellä talossa on painovoimainen ilmanvaihto, jota olen tehostanut tekemällä uuden korvausilmaventtiilin makuuhuoneen seinään ja laittamalla vessan ilmanvaihtokanavaan Pax Passad 30 -puhaltimen. Yläkerran makkareiden venttileissä on Velcon suodattimet. Toisessa yläkerran makuuhuoneessa on myös poisto katolle, toisesessa ei.

Aika ajoin tuntuu, ettei tämä riitä. Aamulla ilma on yläkerrassa raskas. Mitä sitten kannattaisi tehdä? Yksinkertaisinta olisi tehdä toiseenkin makuuhuoneeseen poistoilmakanava ja korvata Pax Passad oikealla huippuimurilla. Ikävä samalla tulee myös lisättyä lämpöhävikkiä.

Siksi olen harkinnut jonkinlaista lto-ratkaisua. Vaihtoehtoja on muutamia:

1. Ilmanvaihtokone lämmöntalteenotolla vintille tai kellariin ja putket ympäri taloa.
2. Huonekohtainen lämmöntalteenotto nykyistä painovoimaista ilmanvaihtoa vahvistamaan.

3. Poistoilmalämpöpumppu


Poistoilmalämpöpumppu on kallis ja siitä kuulee (hyvien kokemusten lisäksi) paljon huonoja kokemuksia. Lisäksi siinäkin joudutaan vetämään poistoilmanvaihtokanavistoa sekä muuta lvi-tekniikkaa. Kyseisessä järjestelmässähän lämpö otetaan ilmasta ja siirretään veteen, jolla lämmitetään taloa. Voisin harkita tätä ratkaisua, jos talossa ei olisi vesi-ilmalämpöpumppua.

 Omalla kohdallani vaihtoehtona on siis ison ilmanvaihtolaitteen asentaminen välikatolle ja kanavien veto ainakin ensivaiheessa vain yläkertaan - tai sitten erilliset huonekohtaiset lämmöntalteentottolaitteet.

Ensimmäisen vaihtoehdon puolesta puhuu se, että minulla on välikatossa jo kaksi läpivientiä ja yksi putki katolle - homma olisi siis jo alussa. Ja myöhemmin järjestelmää voisi laajentaa. Laitteiden hinnatkin alkavat noin viidestä sadasta, jos ei Enerventin suhteellisen kallista LTR-3:sta halua. 

Toisaalta laite täytyisi eristää kylmää vastaan, sitä olisi huollettava välikatossa ja mitä hintaan tulee, tämän kaltaisilla projekteilla on taipumus karata käsistä.

Huonekohtainen ilmanvaihto olisi yksinkertainen ratkaisu. Säästyisin tuskastusttavalta putkien koteloinneilta ja/tai seinien ja katon purkamisilta. Vaihtoehtoja on useita.

HUOM! Muutaman vuoden välein tehtävä seuranta osoittaa, että suuri osa tuotteista on markkinoilla vain käymässä. Tämä puoltaa tunnettujen valmistajien tuotteita. Toisaalta myös esimerkiksi PAXin Mistral näyttää kadonneen markkinoilta, vaikka kyseessä on suuri valmistaja.


Isot mötikät:
1. Mitsubishi Lossnay VL-100U5 ilmalämpöpumppua on Suomessa myyty jo useita vuosia. Uusi versio ei ole pahan näköinenkään, mutta en silti tiedä haluako katsella tuota mankelia makuuhuoneen seinällä.

Hinta: 400-500 euroa, 2 x 75mm reikää

2. Alternative Meltem WRG. Isohan tuokin on, ellei sitä upotan sinään.

Hinta: ei löytynyt, 2 reikää, halkaisijasta ei tietoa

Pienemmät sisään&ulos-tekniikalla:

Useimmat pienikokoiset laitteet perustuvat sisään ja ulos "hengitykseen. Eli laite työntää ulos huoneilmaa ja varaa samalla siitä lämpöä samalla pieneen kennoon. Tämän jälkeen laitteen moottori kääntää pyörimissuuntaansa ja se alkaa vetää kylmää ilmaa sisään. Samalla lämpö siirtyy kennosta sisään tulevaan ilmaan.

Etuna isoihin mötiköihin on koon lisäksi se, että seinään tarvitaan vain yksi reikä. Samalla haittapuolena on huoneen sisäinen paineenvaihtelu. Periaatteessa tämä paineen nousu voisi työntää kosteaa ilmaa rakenteisiin - erityisesti, jos tilassa on useampia laitteita.

Tätä ongelmaa osa valmistajista ratkoo synkronisoimalla toisen laiteen hengitäämään sisäänpäin silloin kuin toisen huoneen laite puhaltaa ulos. Tällöin tulee avata ilmanvaihto huoneiden välillä esimerkiksi poistamalla kynnykset.

Sinänsä tuo sisään&ulos-hengitystekniikka on koeteltua teknologiaa - käsittääkseni sillä lailla on rakennettu ennen isojakin ilmanvaihtoja. Esitelläänpä siis hengittelijät.

4. Airsec 50 HR, Airsec Airsec 50C HR. Varsinkin vanhempi malli näyttää siistiltä. Kaksi laitetta synkronisoidaan johdolla. LTO:n hyötysuhde valmistajan mukaan 91%, käyttölämpötila -20-50. Päivitys: Tarkista, onko tuote enää markkinoilla. 

5. Marley Raitisilma-lämmönvaihdin on uusi tuote Suomessa. Usein tämän tyyppiset alkavat pykimään pakkasella kondenssin vuoksi, mutta valmistaja vakuuttaa, ettei ongelmia ole. Kaksi laitetta sykronisoidaan radioyhteydellä. Hyötysuhde valmistajan mukaan n 80% (Video jutun alussa.)

6. Pax Mistral on tutun brändin versio samasta aiheesta. Tässäkin tapauksessa synkronisaatio tapahtuu käsittääkseni langalla. LTO-hyötysuhde 80%. Käyttölämpötilan suhteen lupaava: -25-50 astetta.




Eikä tässä vielä kaikki


7. HeatSava -laitteessa homma hoidetaan hieman toisin. Laite ei hengitä, vaan ilmaa liikuu sisään ja ulos jatkuvasti. Eli synkronisoinnista ei tarvitse kantaa huolta. Tekniikka on monimutkaisempi, mikä usein tarkottaa vika-alttiutta. Toisaalta tasapainoinen ilmankulku vaikuttaa lupaavalta. Lisäksi, tämä on ainut laite, joka sopisi suoraan olemassa olevaan tuloilmakanavaani. Lto-hyötysuhde 75%. Laitteessa on jäätymisen suojaus. (Mikä saattaa tarkoittaa, että laite lopettaa toimintansa määrätyn läpötilan jälkeen.)

Päivitys:

8. Huomasin juuri, että Ilmastointitekniikka.com on alkanut markkinoimaan HeatSavan kaltaista AeraSmart-laitetta. Tämäkin menee suoraan pienempään ilmanvaihtoaukkoon, mikä on ehdottomasti hyvä asia. www.ilmastointitekniikka.com/ajankohtaista

9. Nyt myös laajasti saatavilla oleva Mitsubishi Lossnay -mallisto on saanut pienemmän mallin. Tämä VL-50 malli perustuu myös jatkuvaan sisään ja ulos -virtaukseen. Etuna on se, että reikiä ei tarvita kuin yksi aiemman kahden sijaan. Toisaalta laite on hieman tehottomampi, eli soveltuu valmistajan mukaan mm. makuuhuonesiin. 

10. Saatavilla on myös HRU-WALL-100-25. Se vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin tuotteet 4-6. 

Lopuksi
Vähän virityksiltähän noista laitteista moni tuntuu. Vähän ajatuttaa, että löytyykö laitteille jatkossa varaosia, suodattimia, moottoreita jne... Työtä on tietysti myös siinä, että tässä mallissa yhden keskitetyn järjestelmän sijasta on huolehdittava monesta laitteesta. Toisaalta moni valmistaja lupaa viiden vuoden takuun - ja esimerkiksi Paxin mukaantulo kertoo, ettei tämä teknologia vain kummallinen erikoisuus.





Puuttuuko joku listalta? Oletko oman ratkaisusi jo asentanut? Kommentoi!

Ilmanvaihdosta I

Käynnissä on pohdinta ilmanvaihdosta ja lämmön talteenotosta. Tällä hetkellä talossa on painovoimainen ilmanvaihto, jota olen tehostanut tekemällä uuden korvausilmaventtiilin makuuhuoneen seinään ja yläkerran vessan ilmanvaihtokanavaan Pax Passad 30 -puhaltimen. Yläkerran makkareiden venttileissä on Velcon suodattimet.

Tuntuu ettei tämä riitä. Aamulla ilma on yläkerrassa raskas ja kostea.

Mitä sitten kannattaisi tehdä? Yksinkertaisinta olisi lisätä koneelliseen poistoon tehoja. Ikävä samalla tulee myös lisättyä lämpöhävikkiä.

Kenties jonkinlainen lämmöntalteenotto?

Vaihtoehtoja on nähdäkseni kaksi:

1. Ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla

2. Poistoilmalämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumppu on kallis ja siitä kuulee huonoja kokemuksia. Hyviäkin kokemuksia kuulee, mutta kallis se on.  Kun lämmitys jo nyt on toteutettu vesi-ilmalämpöpumpulla, en näe syytä tehdä näin suurta investointia. 

Siksi ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla kiinnostaa. Haasteena on kanaviston vetäminen. Sitä tulee paljon riippumatta siitä, minne koneen laittaa. Todennäköisesti laittaisin kylmälle välikatolle. 

Palataan ilmanvaihtokanaviin kuitenkin myöhemmin. Ensin voisin esitellä sen yksinkertaisen ratkaisun. Kyllä, sellainenkin on - huonekohtainen ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla. Vaihtoehtoja näyttää olevan useita. 

1. Mitsubishi Lossnay VL-100U5 ilmalämpöpumpun näköistä laitetta on Suomessa myyty jo useita vuosia. Uusi versio ei ole pahan näköinenkään, mutta en silti tiedä haluako katsella tuota makkarin seinällä. Luontevaa paikkaa ei oikein ole.

2. Airsec 50 HR. Tästä en ollut aiemmin kuullutkaan. Näyttää siistiltä, eikä tarvita kuin yksi reikä. (Ikävä kyllä isompi kuin mikä seinässä jo on.) Simppelin oloinen ratkaisu.

3. Vent-Axia HR100W. Ulkomailla myydään, mitään en laitteesta tiedä.
4. Alternative Meltem WRG. Inhimillisen kokoinen.
5. Lesil Saneair. Suomalaisen valmistajan kotisivuilla ei näy edes kuvaa saati hintaa. Ennen myytiin Ilma-Iita nimellä.

(Päivitys 11/2015. Marley Raitisilma -ilmanvaihdin on tuoreempi tulokas listalla. Kirjoitin aiheesta täällä.) 

Vähän virityksiltähän noista suurin osa tuntuu. Löytyyköhän jatkossa varaosia, suodattimia jne... Yhden keskitetyn järjestelmän sijasta monta moottoria, monta suodatinta, monta...
Silti. Saisipa tuon Airsecin normikoon venttiiliputkeen, niin olisi pakko kokeilla.

Puuttuuko joku listalta? Siis huonekohtainen ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla.

Palaan myöhemmin aiheeseen - myös niihin varsinaisiin ilmanvaihtolaitteisiin.