Huonekohtainen ilmanvaihto, 7, eikun 8 vaihtoehtoa

Olen kirjoittanut muutamaan otteeseen huonekohtaisesta ilmanvaihdosta. Tämä postaus on kokooma näistä kahdesta kirjoituksesta ja niiden lukuisista päivityksistä. Lisäksi poistin muutaman eksoottisen vaihtoehdon.

Aloitetaan. Olen pohtinut nyt jo jonkin aikaa ilmanvaihtoa ja lämmöntalteenottoa (lto). Tällä hetkellä talossa on painovoimainen ilmanvaihto, jota olen tehostanut tekemällä uuden korvausilmaventtiilin makuuhuoneen seinään ja laittamalla vessan ilmanvaihtokanavaan Pax Passad 30 -puhaltimen. Yläkerran makkareiden venttileissä on Velcon suodattimet. Toisessa yläkerran makuuhuoneessa on myös poisto katolle, toisesessa ei.

Aika ajoin tuntuu, ettei tämä riitä. Aamulla ilma on yläkerrassa raskas. Mitä sitten kannattaisi tehdä? Yksinkertaisinta olisi tehdä toiseenkin makuuhuoneeseen poistoilmakanava ja korvata Pax Passad oikealla huippuimurilla. Ikävä samalla tulee myös lisättyä lämpöhävikkiä.

Siksi olen harkinnut jonkinlaista lto-ratkaisua. Vaihtoehtoja on muutamia:

1. Ilmanvaihtokone lämmöntalteenotolla vintille tai kellariin ja putket ympäri taloa.
2. Huonekohtainen lämmöntalteenotto nykyistä painovoimaista ilmanvaihtoa vahvistamaan.

3. Poistoilmalämpöpumppu


Poistoilmalämpöpumppu on kallis ja siitä kuulee (hyvien kokemusten lisäksi) paljon huonoja kokemuksia. Lisäksi siinäkin joudutaan vetämään poistoilmanvaihtokanavistoa sekä muuta lvi-tekniikkaa. Kyseisessä järjestelmässähän lämpö otetaan ilmasta ja siirretään veteen, jolla lämmitetään taloa. Voisin harkita tätä ratkaisua, jos talossa ei olisi vesi-ilmalämpöpumppua.

 Omalla kohdallani vaihtoehtona on siis ison ilmanvaihtolaitteen asentaminen välikatolle ja kanavien veto ainakin ensivaiheessa vain yläkertaan - tai sitten erilliset huonekohtaiset lämmöntalteentottolaitteet.

Ensimmäisen vaihtoehdon puolesta puhuu se, että minulla on välikatossa jo kaksi läpivientiä ja yksi putki katolle - homma olisi siis jo alussa. Ja myöhemmin järjestelmää voisi laajentaa. Laitteiden hinnatkin alkavat noin viidestä sadasta, jos ei Enerventin suhteellisen kallista LTR-3:sta halua. 

Toisaalta laite täytyisi eristää kylmää vastaan, sitä olisi huollettava välikatossa ja mitä hintaan tulee, tämän kaltaisilla projekteilla on taipumus karata käsistä.

Huonekohtainen ilmanvaihto olisi yksinkertainen ratkaisu. Säästyisin tuskastusttavalta putkien koteloinneilta ja/tai seinien ja katon purkamisilta. Vaihtoehtoja on useita.

HUOM! Muutaman vuoden välein tehtävä seuranta osoittaa, että suuri osa tuotteista on markkinoilla vain käymässä. Tämä puoltaa tunnettujen valmistajien tuotteita. Toisaalta myös esimerkiksi PAXin Mistral näyttää kadonneen markkinoilta, vaikka kyseessä on suuri valmistaja.


Isot mötikät:
1. Mitsubishi Lossnay VL-100U5 ilmalämpöpumppua on Suomessa myyty jo useita vuosia. Uusi versio ei ole pahan näköinenkään, mutta en silti tiedä haluako katsella tuota mankelia makuuhuoneen seinällä.

Hinta: 400-500 euroa, 2 x 75mm reikää

2. Alternative Meltem WRG. Isohan tuokin on, ellei sitä upotan sinään.

Hinta: ei löytynyt, 2 reikää, halkaisijasta ei tietoa

Pienemmät sisään&ulos-tekniikalla:

Useimmat pienikokoiset laitteet perustuvat sisään ja ulos "hengitykseen. Eli laite työntää ulos huoneilmaa ja varaa samalla siitä lämpöä samalla pieneen kennoon. Tämän jälkeen laitteen moottori kääntää pyörimissuuntaansa ja se alkaa vetää kylmää ilmaa sisään. Samalla lämpö siirtyy kennosta sisään tulevaan ilmaan.

Etuna isoihin mötiköihin on koon lisäksi se, että seinään tarvitaan vain yksi reikä. Samalla haittapuolena on huoneen sisäinen paineenvaihtelu. Periaatteessa tämä paineen nousu voisi työntää kosteaa ilmaa rakenteisiin - erityisesti, jos tilassa on useampia laitteita.

Tätä ongelmaa osa valmistajista ratkoo synkronisoimalla toisen laiteen hengitäämään sisäänpäin silloin kuin toisen huoneen laite puhaltaa ulos. Tällöin tulee avata ilmanvaihto huoneiden välillä esimerkiksi poistamalla kynnykset.

Sinänsä tuo sisään&ulos-hengitystekniikka on koeteltua teknologiaa - käsittääkseni sillä lailla on rakennettu ennen isojakin ilmanvaihtoja. Esitelläänpä siis hengittelijät.

4. Airsec 50 HR, Airsec Airsec 50C HR. Varsinkin vanhempi malli näyttää siistiltä. Kaksi laitetta synkronisoidaan johdolla. LTO:n hyötysuhde valmistajan mukaan 91%, käyttölämpötila -20-50. Päivitys: Tarkista, onko tuote enää markkinoilla. 

5. Marley Raitisilma-lämmönvaihdin on uusi tuote Suomessa. Usein tämän tyyppiset alkavat pykimään pakkasella kondenssin vuoksi, mutta valmistaja vakuuttaa, ettei ongelmia ole. Kaksi laitetta sykronisoidaan radioyhteydellä. Hyötysuhde valmistajan mukaan n 80% (Video jutun alussa.)

6. Pax Mistral on tutun brändin versio samasta aiheesta. Tässäkin tapauksessa synkronisaatio tapahtuu käsittääkseni langalla. LTO-hyötysuhde 80%. Käyttölämpötilan suhteen lupaava: -25-50 astetta.




Eikä tässä vielä kaikki


7. HeatSava -laitteessa homma hoidetaan hieman toisin. Laite ei hengitä, vaan ilmaa liikuu sisään ja ulos jatkuvasti. Eli synkronisoinnista ei tarvitse kantaa huolta. Tekniikka on monimutkaisempi, mikä usein tarkottaa vika-alttiutta. Toisaalta tasapainoinen ilmankulku vaikuttaa lupaavalta. Lisäksi, tämä on ainut laite, joka sopisi suoraan olemassa olevaan tuloilmakanavaani. Lto-hyötysuhde 75%. Laitteessa on jäätymisen suojaus. (Mikä saattaa tarkoittaa, että laite lopettaa toimintansa määrätyn läpötilan jälkeen.)

Päivitys:

8. Huomasin juuri, että Ilmastointitekniikka.com on alkanut markkinoimaan HeatSavan kaltaista AeraSmart-laitetta. Tämäkin menee suoraan pienempään ilmanvaihtoaukkoon, mikä on ehdottomasti hyvä asia. www.ilmastointitekniikka.com/ajankohtaista

9. Nyt myös laajasti saatavilla oleva Mitsubishi Lossnay -mallisto on saanut pienemmän mallin. Tämä VL-50 malli perustuu myös jatkuvaan sisään ja ulos -virtaukseen. Etuna on se, että reikiä ei tarvita kuin yksi aiemman kahden sijaan. Toisaalta laite on hieman tehottomampi, eli soveltuu valmistajan mukaan mm. makuuhuonesiin. 

10. Saatavilla on myös HRU-WALL-100-25. Se vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin tuotteet 4-6. 

Lopuksi
Vähän virityksiltähän noista laitteista moni tuntuu. Vähän ajatuttaa, että löytyykö laitteille jatkossa varaosia, suodattimia, moottoreita jne... Työtä on tietysti myös siinä, että tässä mallissa yhden keskitetyn järjestelmän sijasta on huolehdittava monesta laitteesta. Toisaalta moni valmistaja lupaa viiden vuoden takuun - ja esimerkiksi Paxin mukaantulo kertoo, ettei tämä teknologia vain kummallinen erikoisuus.





Puuttuuko joku listalta? Oletko oman ratkaisusi jo asentanut? Kommentoi!

Lopputulos

Tässä se nyt on. Lähes kaikki mikä kuvassa näkyy, on saanut pintaansa uuden maalikerroksen....
... ja absoluuttisesti kaikki mikä ei näy, odottaa maalaamattomana ensi kesää.

Maali on Virtasen 4 öljyn laatumaali, joka on sävytetty Tikkurilan Vanhan ajan värit -värikartan mukaan sävyllä 324x. Talon vanha sävy oli mielestämme vähän liian "vihreä" keltainen, emme toistaalta halunneet persikkaakaan, emmekä pääsiäistipua. Jotenkin keltamultakin tuntui vieraalta, vaikka se kaunis sävy onkin. Tämä ei kuitenkaan ole 1800-luvulta eikä maatilan päärakennus.

Valitsimme lopulta maalin ajelemalla pitkin Kristiinankaupungin katuja värikarttojen kanssa. Sopivan kohdalla painoimme jarrua. Suositan metodia - koskaan ei tätä sävyä olisi osannut lastun perusteella ostaa.

Maalia kului puoleen taloon 18 litraa. Päädyn raavin puhtaaksi, talon sivulta otin lateksia pois sen verran kuin lähti. Kuisti oli todennäköisesti vedetty Vinhalla tms niin ohuelti, että ei sitä olisi kannattanut lähteä putsaamaan... päälle vain.

Virtanen lupaa, että tarttuu kaiken päälle. Kerron miten kävi.

Uusi eristemerkki markkinoille

Ytong Multipor näyttää olevan uusi eristemerkki markkinoilla. Vaikuttaa suunnilleen samalta kuin minun käyttämäni kalsiumsilikaattilevyt. (Katso projektikuvaus täältä)

Esitemateriaali kannattaa lukaista, jos on aiheesta kiinnostunut. Lataa tästä.

Itse olen valintaani tyytyväinen. Se tietysti kannattaa ottaa huomioon, että vaikka näillä materiaaleilla vältetään monia kosteusongelmia, sisäpuolinen eristäminen jäähdyttää aina rakennuksen runkoa. Ulkopuolinen eriste on kuin villatakki. Toki kyse on siitä paljonko eristää jne haluaako kaivaa maata tai repiä kaunista ulkopaneelia jne.

Ohjeistuksessa puhuttiin myös katon eristämisestä. Jos haluaisin ottaa sivuvintit käyttöön, pohtisin kyllä tarkkaan, olisiko tämä ehkä parempi vaihtoehto kuin uretaanilevy. 

Kannatti tehdä telineet puusta

Laitan kuvia ja projektikuvausta myöhemmin. Tämän postauksen tein vain todetakseni, että nyt on seinä siinä kunnossa, että telineet voi purkaa.

Yhä hengissä.

Ei mennyt kuin hieman yli kaksi kuukautta. Että sellainen maalauskesä. Olipa hyvä, ettei ollut vuokratelineitä. Halvempaa olisi ollut ostaa. Kohta on pihassa nippu painekyllästettyä puuta odottamassa ensi kesää ja toisen päädyn projektia. Ja sen jälkeen niistä tehdään portaiden ja terassin runkoa.

Näin laskien telineiden hinta oli 0 euroa.

Nettikirjaston täytettä

Laitan tänne linkkejä verkosta löytyvistä remontointikirjoista. Tässä on yksi:
Hyvä tästä vielä tulee - perinnemestarin parhaat vinkit

Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusopas vaikuttaa pätevältä, ja on luettavissa pdf-tiedostona. Perustuu perinnerakennusmestari Tapani Koirasen kokemuksiin. Erityismaininta kuvista.

Rakennustelineet puusta versio 1

No niin, telineeltä näyttää. Ostin kymmenen kakkosnelosta Byggmaxista, loput löytyi omasta takaa. Kannattaa aina haalia ilmaismateriaalia, kun naapurustossa uusitaan terasseja jne...

Nyt pitää vain löytää jostain se pöljä, joka uskaltaa kiivetä tuonne.

Ajatuksella noita pitää pykätä. Ja laittaa varmistuspaloja aina kantavien palojen alle.  Yritin ottaa mallia kaikesta mitä olen nähnyt ja mistä olen lukenut.

Tajusin kuitenkin vasta telineen tehtyäni, että aina ei paksumpi ole parempi. Nimittäin, "pystyelementtien" kävelyramppia kannattavat "välipuut" olisivat ehkä paremmat tavallisesta laudasta tehtynä. Niihin tulee kuitenkin aina ylhäältä päin myös "taittavaa" momenttia, joka on sitä pienempi mitä kapeampi pala on kyseessä. Ja kyljellään oleva lauta kantaa kyllä riittävästi ja ylikin.

Mutta mennee noinkin.

Parin päviän projektia varten ei telinettä kannata pykätä - ainakaan ellei kaikkea materiaalia ole valmiina. Silloin kannattaa vuokrata henkilönostin. Mutta kun projekti on pitkä ja pakollisten arkitöiden katkoma, vaihtoehtoa ei oikein ole.

Tarkkanäköisimmät huomaavat, että Speedheaterin Classic Arm -nivelkannatin on jo paikoillaan. Ostin Ruotsista paikallisen Blocketin (paikallinen Tori.fi) kautta. Kerron myöhemmin, paljonko tuo nopeuttaa työtä.

Rakennustelineet puusta

Seinän skrapaus on käynnissä. Päädyssä ollaan jo noin kolmen metrin korkeudessa, kohta pitäisi miettiä kunnollisia tällinkejä - ennenkuin putoan ja taitan nilkkani. Kun aikataulu on avoin, ei vuokrateline tai henkilönostin ole vaihtoehto.

Eli puusta. Ohjeita ei hirvittävästi ole tarjolla, mutta jotain sentään. Jos jollain on parempia piirrustuksia, niin laittakaa ihmeessä tulemaan.

Päätyä on kaavittu kahdella tekniikalla. Puhtaalla lihasvoimalla kylmiltään - ja toisaalta Speedheaterilla lämmittäen. Molemmat toimivat. Ensiksi mainittu käy kuitenkin voimille ja huollimattomuus kostautuu raapamina. Joten jatkamme lämmittimen kanssa.

Matkahuollossa odottaa myös Speedheater Classic Arm, eli nivelvarsi. Sillä lämmittimen voi siirtää lämmittämään uutta paikka, kun  edellistä raapii. Tämän pitäisi tuplata työnopeuden. Teoriassa.

Erinomaisia kaapimia en ole vielä löytänyt.

Klapivaraston katto

Ai niin, yhden kesärempan unohdin mainita. Klapivarasto sai uuden katon Ondulinen levyistä.

Mahdottoman helppo homma yhden miehen hommaksi, mukava käsitellä, myötäili katon vanhoja notkoja - eikä maksanut paljon mitään.

Tai noh, miten sen ottaa. Ei maksanut hirveästi, ja pojat saivat kaupan päälle tikkujätskit.

Ja sai vetää suoraan vanhan vuotavan huopakatteen päälle.

En ehkä laittaisi näitä talon kattoon, mutta en nyt ihan tiedä että miksi en. Tähän käyttöön ihan ässä ratkaisu. 

Tässä firman kotisivut.