Näin Speeheater toimii

No niin, käynnissä on toinen kesä talon raaputusta. Tein taas telineet painekyllästetystä kakkosnelosesta. Valehtelisin jos väittäisin, ettei viiden metrin korkeudessa pelota.
Erityisen ärsyttäviä ovat kimalaiset, jotka ovat pesiytyneet otsalautojen taakse tai kylmävintille.
"Älä huido vaikka se pistäisi", muistutan itselleni.
"Älä huido vaikka se pistäisi. Älähuidovaikkasepis..."
No ei pistänyt. Pullo ampiasmyrkkyä on hyvä itsepuolustusväline, jos ei välitä silmien kirvelystä.

Tuttavat ovat kyselleet, miten Speedheater toimii. Toimiihan se. Laitteen infrapunavastukset lämmittävät ja samalla pehmittävät maalit puupintaan asti. Sen jälkeen maali on periaatteessa helppo kaapia pois. Käytännössä siinä on aina joku naulanpää tiellä tylsyttämässä. Ja paneelilauden kaarevia pintoja - ja etenkin sen ylemmän laudan alapintaa, jossa maali on pysynyt tiukemmin kiinni - on lähes mahdoton puhdistaa.

Se mikä jää, niin jää.

Verkosta olen löytänyt lähinnä valmistajan omia mainoksia, joten liitän tähän yhden otoksen kiinnostuneiden iloksi.

Minulla on Speedheateria varten taittovarsikin, mutta en ole sen käyttöön tottunut. Siinä menee enemmän aikaan asetteluun kuin raapimiseen. Jos käyttäisin putkesta valmistettuja telineitä, käyttö voisi olla helpompaa. Olen myös ollut päättelevinäni, että varsi toimisi paremmin pysty- kun vaakalaudoituksessa - voin olla väärässäkin.

Käytännössä raavin seinää Speedheater toisessa ja raavin toisessa kädessä. Nojaan vasemmalla kädellä laitetta seinää vasten, samella kun kaavin edellistä kohtaa pois. Ottaa se välistä hartioihin, mutta ei tässä kovin pahaan jumiin pääse, kun kiipeilee aina silloin tällöin ylös ja alas telineillä.

Valmista tulee ehkä 2-3 neliötä tunnissa.

Huonekohtainen ilmanvaihto, vaihtoehto 8

Törmäsin Ilmasointitekniikka.comin sivuilla jälleen uuteen huonekohtaiseen ilmanvaihtoratkaisuun. Päivitin vanhemman koontipostaukseni, joka löytyy täältä.

Paljonko ikkunaremontilla säästää?

Rintamamiestalo.comissa ja rintamamiestaloja käsittelevässä Facebookryhmässä kysellään säännöllisin väliajoin, mitä ihmiset ovat maksaneet ikkunaremonteistaan. Nyrkkisääntö tuntuu olevan reippaasti yli tuhat euroa per reikä.

Joku kertoi saaneensa 18 000 euron kokonaistarjouksen. Kuinka pitkä mahtaa olla sen sijoituksen takaisinmaksuaika?

Varsinkin painovoimaisen ilmanvaihdon yhteydessä epäilen vähän sijoituksen kannattavuutta. Ensin vaihdetaan ikkunat, sitten käydään puhkomaan seiniin korvausilmareikiä. Toki ilmanvaihto on silloin hallitumpaa, mutta takaisinmaksuaika voi venyä ikuiseksi.

Meillä on joskus ammoin laitettu taloon 3-kerrosikkunat. Onneksi silloinen omistaja on arvostanut alkuperäistä ulkonäköä ja on uhrannut aika paljon markkoja sen säilyttääkseen. (Siis kolme ruutua rinnan ja yläpuolella kuusi pienempää. Yhteensä 27 lasia per reikä. Ikkunanpesijän iloksi.)

Sitä en tiedä, kuinka paljon näillä ikkunoilla on säästetty. Tuskin kovin paljon - sen verran heikosti esimerkiksi alakerran ikkunoissa on tiivisteitä. Itsekään en ole lähtenyt ikkunoiden tiiviyttä maksimoimaan*, koska esimerkiksi olohuoneessa ei ole korvausilmaventtiileitä. Antaa vetää, onpa jotain mitä hengittää.

* yläkerrassa tiiviys on tärkeää, koska siellä vallitsee ylipaine. Jos sisin ikkuna falskaa, ikkunan väli huurtuu.

Takan tuunausta, luukut

Ostin Tori.fistä käyttämättömät takkaluukut. Vuorossa on siis takan tuunauksen osa X.

Kiinnitys sujui kohtuullisen kätevästi, koska edellinen luukku oli noin sentin leveämpi kuin uusi - miksi irroittaa sitä, mikä on hyvin kiinni?

Leikkasin vain rälläköimällä vanhat saranat pois, porasin reiät oikeille kohdin, ujutin mutterit vanhojen karmien taakse ja vedin pulteilla kiinni.

Nyt näkyy liekit. Vähän luukku nokeentui yläreunasta - mietitään sitä takan tuunauksen osassa XI.

Huonekohtainen ilmanvaihto, 7, eikun 8 vaihtoehtoa

Olen kirjoittanut muutamaan otteeseen huonekohtaisesta ilmanvaihdosta. Tämä postaus on kokooma näistä kahdesta kirjoituksesta ja niiden lukuisista päivityksistä. Lisäksi poistin muutaman eksoottisen vaihtoehdon.

Aloitetaan. Olen pohtinut nyt jo jonkin aikaa ilmanvaihtoa ja lämmöntalteenottoa (lto). Tällä hetkellä talossa on painovoimainen ilmanvaihto, jota olen tehostanut tekemällä uuden korvausilmaventtiilin makuuhuoneen seinään ja laittamalla vessan ilmanvaihtokanavaan Pax Passad 30 -puhaltimen. Yläkerran makkareiden venttileissä on Velcon suodattimet. Toisessa yläkerran makuuhuoneessa on myös poisto katolle, toisesessa ei.

Aika ajoin tuntuu, ettei tämä riitä. Aamulla ilma on yläkerrassa raskas. Mitä sitten kannattaisi tehdä? Yksinkertaisinta olisi tehdä toiseenkin makuuhuoneeseen poistoilmakanava ja korvata Pax Passad oikealla huippuimurilla. Ikävä samalla tulee myös lisättyä lämpöhävikkiä.

Siksi olen harkinnut jonkinlaista lto-ratkaisua. Vaihtoehtoja on muutamia:

1. Ilmanvaihtokone lämmöntalteenotolla vintille tai kellariin ja putket ympäri taloa.
2. Huonekohtainen lämmöntalteenotto nykyistä painovoimaista ilmanvaihtoa vahvistamaan.

3. Poistoilmalämpöpumppu


Poistoilmalämpöpumppu on kallis ja siitä kuulee (hyvien kokemusten lisäksi) paljon huonoja kokemuksia. Lisäksi siinäkin joudutaan vetämään poistoilmanvaihtokanavistoa sekä muuta lvi-tekniikkaa. Kyseisessä järjestelmässähän lämpö otetaan ilmasta ja siirretään veteen, jolla lämmitetään taloa. Voisin harkita tätä ratkaisua, jos talossa ei olisi vesi-ilmalämpöpumppua.

 Omalla kohdallani vaihtoehtona on siis ison ilmanvaihtolaitteen asentaminen välikatolle ja kanavien veto ainakin ensivaiheessa vain yläkertaan - tai sitten erilliset huonekohtaiset lämmöntalteentottolaitteet.

Ensimmäisen vaihtoehdon puolesta puhuu se, että minulla on välikatossa jo kaksi läpivientiä ja yksi putki katolle - homma olisi siis jo alussa. Ja myöhemmin järjestelmää voisi laajentaa. Laitteiden hinnatkin alkavat noin viidestä sadasta, jos ei Enerventin suhteellisen kallista LTR-3:sta halua. 

Toisaalta laite täytyisi eristää kylmää vastaan, sitä olisi huollettava välikatossa ja mitä hintaan tulee, tämän kaltaisilla projekteilla on taipumus karata käsistä.

Huonekohtainen ilmanvaihto olisi yksinkertainen ratkaisu. Säästyisin tuskastusttavalta putkien koteloinneilta ja/tai seinien ja katon purkamisilta. Vaihtoehtoja on useita.

HUOM! Muutaman vuoden välein tehtävä seuranta osoittaa, että suuri osa tuotteista on markkinoilla vain käymässä. Tämä puoltaa tunnettujen valmistajien tuotteita. Toisaalta myös esimerkiksi PAXin Mistral näyttää kadonneen markkinoilta, vaikka kyseessä on suuri valmistaja.


Isot mötikät:
1. Mitsubishi Lossnay VL-100U5 ilmalämpöpumppua on Suomessa myyty jo useita vuosia. Uusi versio ei ole pahan näköinenkään, mutta en silti tiedä haluako katsella tuota mankelia makuuhuoneen seinällä.

Hinta: 400-500 euroa, 2 x 75mm reikää

2. Alternative Meltem WRG. Isohan tuokin on, ellei sitä upotan sinään.

Hinta: ei löytynyt, 2 reikää, halkaisijasta ei tietoa

Pienemmät sisään&ulos-tekniikalla:

Useimmat pienikokoiset laitteet perustuvat sisään ja ulos "hengitykseen. Eli laite työntää ulos huoneilmaa ja varaa samalla siitä lämpöä samalla pieneen kennoon. Tämän jälkeen laitteen moottori kääntää pyörimissuuntaansa ja se alkaa vetää kylmää ilmaa sisään. Samalla lämpö siirtyy kennosta sisään tulevaan ilmaan.

Etuna isoihin mötiköihin on koon lisäksi se, että seinään tarvitaan vain yksi reikä. Samalla haittapuolena on huoneen sisäinen paineenvaihtelu. Periaatteessa tämä paineen nousu voisi työntää kosteaa ilmaa rakenteisiin - erityisesti, jos tilassa on useampia laitteita.

Tätä ongelmaa osa valmistajista ratkoo synkronisoimalla toisen laiteen hengitäämään sisäänpäin silloin kuin toisen huoneen laite puhaltaa ulos. Tällöin tulee avata ilmanvaihto huoneiden välillä esimerkiksi poistamalla kynnykset.

Sinänsä tuo sisään&ulos-hengitystekniikka on koeteltua teknologiaa - käsittääkseni sillä lailla on rakennettu ennen isojakin ilmanvaihtoja. Esitelläänpä siis hengittelijät.

4. Airsec 50 HR, Airsec Airsec 50C HR. Varsinkin vanhempi malli näyttää siistiltä. Kaksi laitetta synkronisoidaan johdolla. LTO:n hyötysuhde valmistajan mukaan 91%, käyttölämpötila -20-50. Päivitys: Tarkista, onko tuote enää markkinoilla. 

5. Marley Raitisilma-lämmönvaihdin on uusi tuote Suomessa. Usein tämän tyyppiset alkavat pykimään pakkasella kondenssin vuoksi, mutta valmistaja vakuuttaa, ettei ongelmia ole. Kaksi laitetta sykronisoidaan radioyhteydellä. Hyötysuhde valmistajan mukaan n 80% (Video jutun alussa.)

6. Pax Mistral on tutun brändin versio samasta aiheesta. Tässäkin tapauksessa synkronisaatio tapahtuu käsittääkseni langalla. LTO-hyötysuhde 80%. Käyttölämpötilan suhteen lupaava: -25-50 astetta.




Eikä tässä vielä kaikki


7. HeatSava -laitteessa homma hoidetaan hieman toisin. Laite ei hengitä, vaan ilmaa liikuu sisään ja ulos jatkuvasti. Eli synkronisoinnista ei tarvitse kantaa huolta. Tekniikka on monimutkaisempi, mikä usein tarkottaa vika-alttiutta. Toisaalta tasapainoinen ilmankulku vaikuttaa lupaavalta. Lisäksi, tämä on ainut laite, joka sopisi suoraan olemassa olevaan tuloilmakanavaani. Lto-hyötysuhde 75%. Laitteessa on jäätymisen suojaus. (Mikä saattaa tarkoittaa, että laite lopettaa toimintansa määrätyn läpötilan jälkeen.)

Päivitys:

8. Huomasin juuri, että Ilmastointitekniikka.com on alkanut markkinoimaan HeatSavan kaltaista AeraSmart-laitetta. Tämäkin menee suoraan pienempään ilmanvaihtoaukkoon, mikä on ehdottomasti hyvä asia. www.ilmastointitekniikka.com/ajankohtaista

9. Nyt myös laajasti saatavilla oleva Mitsubishi Lossnay -mallisto on saanut pienemmän mallin. Tämä VL-50 malli perustuu myös jatkuvaan sisään ja ulos -virtaukseen. Etuna on se, että reikiä ei tarvita kuin yksi aiemman kahden sijaan. Toisaalta laite on hieman tehottomampi, eli soveltuu valmistajan mukaan mm. makuuhuonesiin. 

10. Saatavilla on myös HRU-WALL-100-25. Se vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin tuotteet 4-6. 

Lopuksi
Vähän virityksiltähän noista laitteista moni tuntuu. Vähän ajatuttaa, että löytyykö laitteille jatkossa varaosia, suodattimia, moottoreita jne... Työtä on tietysti myös siinä, että tässä mallissa yhden keskitetyn järjestelmän sijasta on huolehdittava monesta laitteesta. Toisaalta moni valmistaja lupaa viiden vuoden takuun - ja esimerkiksi Paxin mukaantulo kertoo, ettei tämä teknologia vain kummallinen erikoisuus.





Puuttuuko joku listalta? Oletko oman ratkaisusi jo asentanut? Kommentoi!

Lopputulos

Tässä se nyt on. Lähes kaikki mikä kuvassa näkyy, on saanut pintaansa uuden maalikerroksen....
... ja absoluuttisesti kaikki mikä ei näy, odottaa maalaamattomana ensi kesää.

Maali on Virtasen 4 öljyn laatumaali, joka on sävytetty Tikkurilan Vanhan ajan värit -värikartan mukaan sävyllä 324x. Talon vanha sävy oli mielestämme vähän liian "vihreä" keltainen, emme toistaalta halunneet persikkaakaan, emmekä pääsiäistipua. Jotenkin keltamultakin tuntui vieraalta, vaikka se kaunis sävy onkin. Tämä ei kuitenkaan ole 1800-luvulta eikä maatilan päärakennus.

Valitsimme lopulta maalin ajelemalla pitkin Kristiinankaupungin katuja värikarttojen kanssa. Sopivan kohdalla painoimme jarrua. Suositan metodia - koskaan ei tätä sävyä olisi osannut lastun perusteella ostaa.

Maalia kului puoleen taloon 18 litraa. Päädyn raavin puhtaaksi, talon sivulta otin lateksia pois sen verran kuin lähti. Kuisti oli todennäköisesti vedetty Vinhalla tms niin ohuelti, että ei sitä olisi kannattanut lähteä putsaamaan... päälle vain.

Virtanen lupaa, että tarttuu kaiken päälle. Kerron miten kävi.

Uusi eristemerkki markkinoille

Ytong Multipor näyttää olevan uusi eristemerkki markkinoilla. Vaikuttaa suunnilleen samalta kuin minun käyttämäni kalsiumsilikaattilevyt. (Katso projektikuvaus täältä)

Esitemateriaali kannattaa lukaista, jos on aiheesta kiinnostunut. Lataa tästä.

Itse olen valintaani tyytyväinen. Se tietysti kannattaa ottaa huomioon, että vaikka näillä materiaaleilla vältetään monia kosteusongelmia, sisäpuolinen eristäminen jäähdyttää aina rakennuksen runkoa. Ulkopuolinen eriste on kuin villatakki. Toki kyse on siitä paljonko eristää jne haluaako kaivaa maata tai repiä kaunista ulkopaneelia jne.

Ohjeistuksessa puhuttiin myös katon eristämisestä. Jos haluaisin ottaa sivuvintit käyttöön, pohtisin kyllä tarkkaan, olisiko tämä ehkä parempi vaihtoehto kuin uretaanilevy.